Juttelin mentorini kanssa. Kerroin saman minkä itsekin kuulen usein asiakkailtani:
“Kun mulla tulee näitä ideoita niin paljon joka päivä! Ja kun se on mun luonne, että innostun kaikesta ja koko ajan! Eihän missään ole mitään järkeä, jos ei edes innostua saa! Se on koko elämäni mojo, juju ja itu! Tiedän, että pitäisi fokusoitua, mutta sitten aina vain iskee kipinä ja hyppään pöydälle twerkkaamaan ja kohta jo teen liiketoimintasuunnitelmaa ja mietin kenelle pitchaan idean ekana ja millainen tiimi tarvitaan ja brändivärit ja…” (lisää tähän riittävä määrä suuvaahtoista jablatusta, jotta saat pointin)
Mentorini kuunteli kunnes vedin happea ja hän sai suunvuoron.
Seuraavana päivänä olin yritystreffeillä. Tapasin yrittäjän, jolle pulautin puolikkaan idean heidän bisnekseensä sopivista videoista. Hän innostui, ja minä innostuin. Lähti laukalle. Heitimme läppää videoista ja podcasteista ja miten niitä voisi tehdä mageesti heidän omintakeisesti sisustetulta toimistoltaan ja niitä laitettaisiin Instagramiin ja YouTube-kanavakin samalla auki ja… Liekityksemme päätteeksi yrittäjä oli tulessa ja niin olin minäkin. Tällaista kaikkea voisimme tehdä!
Palasin toimistolle ja kerroin kollegalleni kohtaamisesta. Nauroin ääneen kun muistin mentorini edellispäivän opetuksen, ja sanoin: “Oon ihan pörinöissä siitä energiasta mikä ideoiden pallottelusta tuli. Mut tiedätkö mikä on parasta? Mä voin ottaa tän energian ja ratsastaa sillä aallolla lopun päivää, mut mun ei tarvii toteuttaa sitä ideaa!”
Sanna’s Short Stories ovat lyhyttarinoita, innostavia ajatuksia ja äljähdyksiä, joita sanelen puhelimeen samalla kun harrastuskuskaan. Ne ovat ohuesti stilisoituja kirjoituksia, keskeneräisiä tarinanpätkiä, teemalla: better done than perfect.